lauantai 31. tammikuuta 2009
Sydney
Varsin suolaisen 15$ junamatkan jalkeen saavuin keskustaan, joka on taynna upeita vanhoja rakennuksia, leveita ja helppokulkuisia katuja. Hostelli on varsin hyva, ottaen huomioon sijainin ja hinnan, 15$. Yksi euro vastaa 2 australian dollaria, hinta taso on varsin edullinen euromatkaajalle. Kaupassa herattaa pienta ihmetysta tiettyjen brandien nimet, esim. Axe on Lynx, jostain kumman syysta. Ja Hungry Jack muistuttaa aika vahvasti Burger Kingia.
Torstaina lahdin heti aamusta museo kierrokselle. Kavasin matkalla myos parturissa ja kiinalaisessa puutarhassa. Museossa oli meneillaan, Star Wars kohtaa todellisuuden, nayttely. Muilta osastoilta loytyi mm. vanhaa tietokonekalustoa ja pala avaruusasemaa. Kavellessani nayttelyn vanhaa rautatieasemanlaituria pitkin, tunsin melkein olevani Poirot leffassa. Vietin museossa koko paivan, lahdin vasta kun he olivat sulkemassa. Nahtavaa oli todella paljon.
Perjantaina kiersin ympari kaupungin puistoja ja vierailin kuuluisalla maamerkilla, Sydneyn oopperatalolla. Valittettavasti oopperatalo on rumempi lahelta, kuin mita se antaa ymmartaa kaukaa. Kavaisin myos ilmaisella kierroksella kuvernoorintalolla, valitettavasti valokuvaus oli kielletty talon sisalla. Kyseinen talo on viela nykyisin kaytossa harvakseltaan ja meidan kierroksen jalkeen sinne oli saapumassa poliittinen joukko pitamaan kesteja.
Launantaina kiersin Sydneyn kaupungin museon, josta loytyy mm. dinosaurus ja valokuva nayttelyita. Valitettavasti dino osasto oli pienempi kuin olisin osannut odottaa, mutta muuta nahtavaa oli paljon. Sunnuntaina hyppasin 12$ junaan ja suunta kohti Blue Mountainsia.
perjantai 30. tammikuuta 2009
Hawaii
Ensimmainen paiva meni ihmetellessa kauppojen hintoja ja kylmyytta. Silla lahes kaikki tuodaan muualta, hinnat ovat jarkyttavat. Iltaisin olo kay kylmaksi, koska tuuli pureutuu vaatteiden lapi. Kuulemma nyt on normaalia kylmempaa ja kukaan ei tieda miksi.
Perjantaina lahdin kohti Diamond Headia, tulivuoren kraateriin rakennettua sotaaikaista bunkkeria. Dollarin sisaanpaasyn, pienoisen patikoinin ja tunneleiden jalkeen paasinkin huipulle. Illalla kokkailin spakettin ja kastikkeet. Hintaa tuli aika suolaiset 15$, ottaen huomioon etta viereisesta Jack In The Boxista saa 3$ hampurilaisen, 2 tacoa ja ranskikset.
Lauantaina lahdin laguunille, sisaan 5$ ja sen jalkeen joutui katsomaan pienen opetusfilmin. Alhaalla virittelin kamerani sukelluspussiin ja hyppasin aaltoihin. Meri elama oli aivan mieleton, heti rannassa tormasi kaloihin ja mita syvemmalle meni, sita enemman niita tuli vastaan. Aikani sukelleltua hyppasin bussiin ja vaihdoin sijaintia blow holelle, joka olikin aika blow. Mutta onneksi siita ei tarvinnut pulittaa penniakaan.
Sunnuntaina kiersin koko saaren paikallista bussia hyvaksikayttaen. Sateinen ilma onnistui rokottamaan kokemuksesta teravimman karjen, mutta onneksi iltainen grillaus ja maukkaat ripsit pelastivat paivan. Lahdimme parin ruotsalaisen kanssa ottamaan mittaa paikallisista kuppiloista, no mitta jai kotiin ja eika mitattavaa olisi liemmin ollut. Kalja oli kuitenkin halpaa ja hyvaa, esimerkiksi Guines irtosi 3$.
Maanantain kului sadetta pidellen ja illan tultua painelinkin takaisin lentokentalle. Nukuin kaytannossa ulkona, silla terminaalissa ei ollut kuin katto. Aamulla 27 paiva hyppasinkin koneeseen ja lento saapui perille 28 paiva, kymmenen tuntia myohemmin. Kokeileppa nyt siina sitten jarkeilla.
torstai 22. tammikuuta 2009
Miami, Ameriikka ja ettei elama olisi liian helppoa.
South Beach, eli etela ranta, alue jossa huomaa etta ihmisilla on irtorahaa ja autot ja kromi loistaa. Alueen kalleus jarkyttaa (varsinkin Hondurasin ja Nicaraguan jalkeen), mutta onneksi hostellin saa niinkin edullisesti kuin 12 taalaan. Hostelli osoittautui varsin viihtyisaksi, vaikka siella remontointi ja siita aiheutuva meteli alkoi joka aamu kahdeksalta.
Paivat kuluivat etsiessa lapparia ja objektiivia kameraan. Ja lopulta monien paivien missioiden jalkeen, sain molemmat haltuuni ja viela kohtuullisen edullisesti. Tapasin hostellissa Adamin (jenkki) ja Rossin (scotti), joiden kanssa tuli vietettya muutamia iltoja paikallisessa kuppilassa. Tulimme hyvin toimeen juomakulttuurimme pohjalta, kunnes Ross lensi pihalle kulttuurisen yliannostuksen saaneena.
Vaikka Miami beach on pitka ja upea, en kertaakaan kaynyt uimassa, miksi? Vesi on todella kylmaa ja nyt on talvi. Yot olivat aika jarkyttavan kylmia ja jos aurinko ei paistanut paivalla, ei ollut ulos asiaa ilman hupparia. Yolla vedin jalkaani wanhat kunnon Tsekkoslovakialaiset.
Tapasin loppuviikosta ryhman Seelantilaisia, jotka olivat olleet samoilla mestoilla Meksikossa, kyllakin eri aikaan kuin mina. Lauantaina kulttuuriset yhteispiirteet osuivat taas kerran nappiin ja meno oli huimaa. Lahdimme kaymaan paikallisessa yokerhossa johon paasimme hostelli kautta 5 taalalla sisaan. Juomat maksoivat sisalla 12 taalaa, joten tyydyin kiskomaan taskussa kuljettamistani pulloista. Livahdin jossain vaiheessa myos VIP-alueelle nauttimaan "paremmasta" seurasta ja ilmaisista juomista. Aamulla vaihdoin hostellia, koska pari lisa yota olisi maksanut kohtuuttomasti.
Tiistaina lahdin takaisin lentokentalle, jossa sain taas huomata etta olin kussut lippujeni kanssa. Kun vaihdoin lentopaivia aiemmin, ei matkanvalittaja muistanut mainita etta tasta koituu 120 taalaa lisakustannuksia, ja eika myoskaan sita etta nyt minut elektroninenlippu oli vaihdettava paperisiin. Eli toisin sanoen jos havitan paperi versiot, ei ole kotiin tulemista. Pienoisessa ketutuksessa nousin koneeseen, joka saapui LA:han viela myohassa, joten menetin jatkolentoni. Sain hyvitykseksi yon ja ruuan Hiltonissa, mika ei varsinaisesti haitannut minua, silla olin aikonut nukkua yon lentokentalla.
Keskiviikkona saavuin viimein Hawaiille... Etta taalla on kylma!
keskiviikko 14. tammikuuta 2009
Utila
Utila on pienin Hondurasin Bay Island ryhmaan kuuluvista saarista, ja myos kaikista halvin ja rennoin. Tarvoimme Tinan kanssa kohti Ecomarinea, jossa minun olisi tarkoitus suorittaa Open Water ja Advanced. Tapasimme Tinan kanssa jo Leonissa, mutta tiemme erkanivat ja nyt olimme sattuneet samalle lautalle.
Paiva kului opiskellessa ja illalla olikin sitten luvassa joulujuhla. Juhliessa meni pullotolkulla rommia, tequilaa ja vodkaa. Aamulla monella olikin sitten hiljaisempi hetki. Joulun pyhat menivat sukellellessa, opiskellessa ja iltaisin ravintoloissa. Utila on niin halpa etta paivat menivat reippaasti alle 30 taalan, vaikka elikin "leveasti".
Uusivuosi olikin sitten vahan huonompi. Oksennus tauti joka oli piinannut muita tarttui minuun ja Jackiin (sukellus opettajani). Meilla kului ilta oksennellessa ja maatessa sangyssa. Parissa paivassa olo olikin jo parempi ja paasin taas veteen sukeltelemaan. Muutin myos lento paivaani, etta saisin suorittaa ilmaiset Fun Divet ihan rauhassa ja niissa kohteissa joissa tahdoin.
Lahdon aika tuli viimein ja kaikki tuntui eiliselta, vaikka olin ollu saarella jo 2vkoa. Heitimme hyvastit ja lahdin matkalle kohti San Josea. Matkaan kului 2 yota ja 3 paivaa ja olin kylla todella vasynyt kaiken bussissa istumisen ja rajan ylitysten jalkeen. Oli mukava nahda tuttuja naamoja taas ja vaihtaa kuulumisia.
Lauantaina 10 paivana lahdin etenemaan lentokentalle, josta sitten lensin Usahan Miamiin. Nukuin ensimmaisen yon lentokentalla ja Sunnuntaina aamutuimaan saavuinkin sitten South Beachille.
Tilaa:
Kommentit (Atom)

