keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Ometepe & Granada



Aamiainen unisiin suihin ja sitten juoksujalkaa bussiin. Tunti bussissa, taksilla lautalle ja puolitoista tuntia lautalla, ja olemme perilla Moyogalpassa. Otamme huoneen hostellista ja lahdemme syomaan paikalliseen pitseriaan. Kyllaisina lahdemme kiertamaan kylaa. Kylapahanen ei oikein savayttanyt ja trekkien hinnat eivat olleet mieluisat, joten paatimme vaihtaa paikkaa. Hyppasimme bussiin joka neljan tunnin jalkeen oli perilla Meridassa ja otimme yosijan Monkey Islandilta.

Aamulla herasimme varhain ja lahdimme ottamaan aamiaista, ennen kuin lahtisimme valloittamaan saaren pienempaa tulivuorta, Maderasta joka kohoaa yli 1394 metriin. Jyrkkaa ja mutaista makea ylos kavellen ja valilla kiiveten ja apinaa leikkien. Pilvet ymparoivat meidat lopulta ja huipulla tuuli kay kylmana. Neljan tunnin jalkeen olimme perilla tulivuoren sisalla olevalla laguunilla. Uiskentelimme vahan ennen kuin lahdimme etenemaan. En tieda kumpaa se oli, uimista vai ryomimista, koska laguunissa oli 30cm vetta ja loput mutaa. Paatimme ottaa toisen reittin takaisin pain, se olikin sitten paljon helpompi.

Launataina lahdimme kaymaan Ojo de aqualla. Paiva kuluikin sitten kirjaa lukiessa ja pulahdellessa altaassa todella leppoisasti. Tapasimme myos altaan reunalla vanhat tuttumme San Juanista, tytto kolmikko oli tullut samalle saarelle. Ilalla otimme Jun-Ulan kanssa terassilla viimeista kertaa kaljaa, silla huomenna han jattaisi saaren.

Sunnuntaina heitimme hyvastit ja lupasimme, etta tapaamme Indoneesiassa ensi vuonna huhtikuussa. Jun-Ulan lahti kavelemaan reppunsa kanssa ja mina jain lekottelemaan riippumattoon. Varsinainen joukkopako oli kaynyt, majapaikassa oli vain enaa jaljella mina ja kaksi itavaltalaista. Paivalla paatimme yhdessa tuumin lahtea kaymaan vesiputouksella, joka olisi ihan muutaman kilometrin paassa. Kiipesimme ylos sateen huuhtomaa rinnetta ja kapeita polkuja. Kilometri pylvaat eivat pitaneet paikkaansa ja jalkani olivat vielakin vasyneet perjantaisesta. Perilla kuitenkin odotti aivan upea naky, joka oli matkan arvoinen.

Illalla lahdin kaymaan paikallisessa paattajaisjuhlassa. Seurasin musiikin pauhua melkein pari, kolme kilometria ennen kuin olin perilla. Huomasin aika nopeasti, etta taidan olla ainoa gringo, no kaljaa halvalla koko ilta ja sitten yon pikkutunneilla valumaan takaisin. Seuraava paiva kuluikin sitten riippumatossa ja korjaillessa oloa.

Tiistaina lahdin bussilla kohti algatrasia, josta olisi tarkoitus ottaa laiva granadaan. Kaveleksin puolisen tuntia satamaan ja sain siella sitten tietaa, ettei laivaa ole menossa ennen puolta yota. Sain onneksi takaisin kylaan jeeppi kyydin muutamalta turistilta, josta sitten otin bussin lautalle. Jalleen muutaman bussi tunnin ja lautan ja jalleen muutaman bussi tunnin paatteeksi saavuin Granadaan. Majottauduin Bearded Monkey nimiseen hostelliin ja huomasin varsin nopeasti, etta samat tutut naamat olivat majottautuneet sinne.

Tostaina lahdin kaymaan Davyn kanssa laheisella laguunilla, muiden lahtiessa jatkamaan matkaansa. Otimme paivaretken, mutta perilla tajusin tehneeni virheen. Paikka oli aivan loistava tsillausmesta ja se oli buukattu tayteen, olin myohassa ja en saanut huonetta, patjaa tai riippumattoa. Paiva meni rentoilessa ja illalla palasimme takaisin ja seuraavana paivana paasisin pulkkamakeen.

2 kommenttia:

Mika kirjoitti...

Jees.
Kivasti on tullu nyt kamaa luettavaksi viimepäivinä. Jatka vaan samaan malliin reissaamista sekä kirjoittelua. Täällä ei oo vieläkään päässy edes hiihtämään.

DJEsko kirjoitti...

Hannelelta sitten hyvän joulun terveiset välitetään. Toisaalta nyt taas sataa vettä ja on mustaa sekä pimeää.