Wellingtonissa kavelin yon pimeydessa keskustaa kohti raskaine kantamusteni. Paadyin yoksi hostelliin juna-asemaa vasta paata. Hostelli oli rakennettu vanhaan hotelliin ja liian iso minun makuuni. Seuraavana paivana lahdin junalla suoraan Mastertoniin, jossa tarkoitukseni olisi paukkia vuorille. Perilla marssin hostelliin, DOC officeen, kauppaan ja sitten soittamaan puistonvartialle. Ystavallinen rangeri jarkkasi minulle kyydin seuraavaksi paivaksi. Jatin kaiken ylimaaraisen hostelliin sailytyksesta. Hostelli kuulemma tulisi olemaan tupaten taynna keskiviikkosta lahtien torstaina alkavan kultaisen kerinnan takia.
Seuraavana paivana rangerin kaveri, Sam tarjosi minulle kyydin Mt.Holdsworth trekin aloitus paikalle. Kiitin kyydista ja lahdin patikoimaan ylos rinnetta. Paasin juuri ennen pimeaa Powel Hutille, samaisella majalla oli myos pari israelilaista. Aloitin matkani kohti seuraavaa majaa vasta puoliltapaivin. Taivalsin verkkaisesti vuoristossa ja ihailin maisemia.
Saavuin Jumbo Hutille kahden jalkeen ja aloin tappamaan aikaa tekemalla polttopuita, lukemalla kirjoaa ja siemailemalla viinia. Illan mukana tuoma myrsky heratti minut kahden aikaan, enka saanut enaa unta. Mokki natisi, rapisi ja ulvoi tuulessa. Tunnin pyorimisen jalkeen taytin korvan pumpulilla ja sain unen paasta kiinni.
Saavuin Jumbo Hutille kahden jalkeen ja aloin tappamaan aikaa tekemalla polttopuita, lukemalla kirjoaa ja siemailemalla viinia. Illan mukana tuoma myrsky heratti minut kahden aikaan, enka saanut enaa unta. Mokki natisi, rapisi ja ulvoi tuulessa. Tunnin pyorimisen jalkeen taytin korvan pumpulilla ja sain unen paasta kiinni.
Aamulla havaitsin etta kaikki rapina ei ollut tullut mokista lahtoisin, mokissa oli myos olut hiiri, jolle oli maistunut eritoten Venalainen Fudge. Puolilta paivin lahdin taas patikoimaan. Seuraava mokki, Atiwhakatu Hut oli aika kolkko ja viereen olikin alettu rakentaa uutta mokkia. Muutin suunnitelmia ja lahdin viiden aikoihin painelemaan Holdsworth Lodgelle. Perilla en kerennyt pitkaan olemaan yksin silla majalle saapui myos vanhempaa tramppaajaa.
Lauantaina lahdin rangerin talolle kiittamaan heita kyydista. Valitettavasti vartija ei ollut kotona, mutta hanen vaimonsa kylla oli, han tarjosikin minulle heidan suihkuaan ja pyyhetta lainaan. Ei voi kuin ihmetella naiden ihmisten ystavallisyytta ja vieraanvaraisuutta. Lahdin suihkun ja kiitosten jalkeen patikoimaan takaisin kaupunkiin. Taaskaan ei kerennyt pitkaan tarjota peukkua tien varressa, kun ystavalliset ihmiset tarjosivat kyytia ihan ovelle asti. Hostellilla oli ollut sopivasti peruutus paikka joten valtyin telttailulta.
Kavasin ostamassa lipun iltaiseen Golden Shears finaaliin ja sainkin samaan rahaan viela kierroksen back stagelle, jossa nain miten tuomarointi ja lampaiden valinta tapahtuu. Illalla olikin sitten nayton paikka, katsomot olivat tayteen pakattu ja tunnelma katossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti